Hankintoja ja kuulumisia

Viiime viikon neuvolassa oikein päivittelimme yhteen ääneen miten hyvin olen voinut ja miten kaikki on mennyt niin kivasti. Ei olis kantsinu. Perjantaina tuli sellainen pieni kohtaus töissä. En tajunnut mitä se oli, pyörrytti ja hikoilutti ja selkään sattui menkkamaisesti ja vatsassa tuntui oudolta jne jne. Vatsassa Möntti kuitenkin oli koko ajan oikein tyytyväinen ja mylläsi, joten en osannut huolestua sen kummemmin. Kipuilua kesti kolme tuntia, ennenkuin panadolit alkoi vaikuttaa ja jouduin lähtemään pois töistä sen kipuilun takia.

Viikonloppu meni kuitenkin hyvin, lepäilin kyllä koko sen ajan, ja vasta maanantaina aloin miettimään asiaa tarkemmin ja tajusin netin avustuksella, että se minun kohtaus olikin ihan oikeita supistuksia. Jep. Soitin neuvolaan ja he olivat samaa mieltä kertomani perusteella. Tänään onkin sitten aikaistettu lääkärineuvola, jossa katsotaan tilannetta. Saikkukorttia väläyteltiin jo, ja tämän alkuviikon olen tehnyt kotoa töitä ja ottanut rauhallisesti. Aloin miettiä viime viikon olojani muutenkin, ja tajusin, että myös tiistaina minua supisteli illalla oikein kunnolla. Enkä silloinkaan tajunnut mistä on kyse. Hieman tunnen itseni tyhmäksi, mutta onneksi tänään pääsen jo lekurille ja katsotaan mitä on tapahtunut, toivottavasti ei mitään.

Nyt kun olen melkein puoli saikulla, niin on aikaa esimerkiksi blogille, joten vihdoinkin seuraa kuvia!

Tässä ensin hieman kirpparilöytöjä:

Ja sitten hullaannuin "hieman" alennusmyynneissä, joten mukaan lähti seuraavia:

Ja tietenkin ne kiesit:

Kuvat on otettu meidän suuren suuressa eteisessä, mutta johon, yllättävää kyllä, mahtuu kiesit! Laitoin lattialle suojaksi Ikeasta ostetun muovisen levyn, joka on tarkoitettu työtuolien alle, jotta lattia ei naarmuunnu. Meillä on kuitenkin ollut aina matto tuolin alla, joten levy on ollut turha. Laitoin sen eteiseen jo valmiiksi, eli näyttää siltä kuin aiotaan vaunuja säilyttää laminaatin päällä suoraan, mutta siinä onkin läpinäkyvä kalvo alla. Vaunut ei muuten enää muuta edes alakertaan pois tieltä, sillä mies katseli niitä eteisessä ja totesi, ettei niitä viedä siitä enää mihinkään. Meillä on nyt sitten vaunut käyttövalmiudessa jo 25. raskausviikolla. Ilmeisesti vaunut muistuttaa miestä tulevasta ja hän halusi pitää ne lähellä. Aika suloista.

Touch This and Die!

Mikähän siinä on, että raskaana olevasta naisesta tulee jollakin mystisellä tavalla yleistä omaisuutta noin niinkun ruumiinsa puolesta siinä vaiheessa kun vatsa alkaa näkyä. Tätä pohdintaa olen nyt käynyt muutamia päiviä, ja tämän kirvoitti työkaveri, joka ajatteli minun vatsan taputteluni olevan hyvä juttu. Vaikkakin työkaveri tarkoitti varmasti aivan superhyperhyvää eleellään, niin hän todellisuudessa aiheutta vain suunnatonta hämmennystä. En oikein tiedä miten päin olisin tilanteessa ollut.

Olenkin miettinyt erilaisten printtipaitojen tekoa, jotka ohjaisivat ihmisiä olemaan koskettamatta vatsaani. Tähän mennessä olen päässyt ajatuksissani vain sellaiseen paitaan, jossa lukisi "Touch this and die!" tai jotakin muuta yhtä herttaista. Olisko kenelläkään ehdotuksia? Tällaisia voisin oikeasti tehdä joululahjaksi kaikille raskaana oleville ystävilleni, jotka ovat kohdanneet saman ongelman...

Muuten vatsankasvattelu on jatkunut omissa uomissaan. 14+ 4 on nyt tällä hetkellä mittarissa, ja vatsa on taas mielestäni kasvanut. Omat vaatteet, topit jne, rullautuvat jo kivasti ylös, ja jotkut pienimmät hyppäävät jo mahan päälle suoraan. Eli joitakin vaateostoksiakin on joutunut tekemään. Lähinnä olen ostanut vain pitemmän mallisia paitoja ja muuta sellaista kivaa. Mitään en ole vielä pienokaiselle ostanut, vaikka kovasti himottaisikin jonkun pienen jutun ostaminen, jota voisi sitten itkeskellen hypistellä iltaisin.

Lastenvaunuasiaa olen myös pohtinut ja olen alkanut selvittää kaikenlaisia eri vaihtoehtoja. Hieman mietityttää se kun lapsi syntyy keväällä, eli on kesän aikaa aikas pieni, jolloin varmaankin paras olisi kova koppa, jotta nukkumisesta tulisi kaikista vähiten tukalaa... Mutta sitten taas voisi vetää sen johtopäätöksen, että kun kylmät kelit tulee loka-marraskuussa, niin vauva on jo aika iso, ja jos on kova koppa, niin ei välttis mahdu sinne enää. Eli pitäis olla varmaan jotkut vanhat ja tilavat parvekevaunut..? Joka tapauksessa asioita joita valinnassa pitäisi ottaa huomioon on; tosi pieni auto, halu kävellä mahdollisimman paljon vaunujen kanssa, tosi pieni hissi ja miehen ja minun pituusero (158 ja 185)... Silmää miellyttää kovasti Teutonian Spirit ja Brion Sing... Kivoimmilta näyttää minun silmään kolmipyöräiset mallit, jotenkin näyttää musta sirommilta kuin tavalliset nelipyöräiset. Eri asia varmaan tietysti se, että miltä ne sitten siellä kaupassa näyttää ja tuntuu. Mutta millonkahan sitä ehtisi sellaiseen kauppaan missä olisi niitä vaunuja riveissä... Toivottavasti pian.