Kivut ovat löytäneet tiensä tänne ja en ole ollenkaan onnellinen tästä tilanteesta. Kyseessä on siis liitoskivut, jotka alkoivat sunnuntaina. Kävely = kipua, istuminen = kipua, nukkuminen = kipua. Eli aikalailla kaikissa mahdollisissa asennoissa voi kipuilla, onneksi tänään vähemmän kuin eilen. Eilen sätkin pitkin päivää kun vihlova kipu yllätti koko ajan. Paikka vaihtelee, eli välillä häpyluun ja vasemman jalan välissä ja sitten taas toisella puolella, kunnes siirtyy taas häntäluun tienoille. Jotenkin olin varautunut, että keväällä voisi kipua jo ollakin, mutta en oikein uskonut, että jo viikoilla 15+3...
Liitoskipuja on kuvailtu netissä monella tavalla, mutta itse tunnistin ne liitoskivuiksi siitä, että nyt todellakin tuntuu siltä kuin joku halkeaa luissa tai joissain sen kaltaisessa kudoksessa. Ei ollenkaan samanlaista kipua kuin lihaskipu tai alkuraskauden kohdun kasvukivut. Tämä on pistävämpää ja sellaista nopeaa ja vihlovaa. Keskustelupalstojen luotettavan tiedon mukaan alkaa puolen välin paikkeilla ja yleensä kestää loppuun asti. Kivusta pääsee synnyttämällä. Great.
Ja sitten mä olen aina ihmetellyt sitä ankkamaista vaappumista mitä odottavat naiset harrastaa. En ihmettele enää, tuntuu ettei kroppa enää taivu tavalliseen kävelyyn, joten olen alkanut vaappua. Jo nyt! Minä luulin, että olisin saanut olla rauhassa jonnekin viikoille 3o + asti, mutta toisin näyttää käyvän. Elelen kuitenkin sellaisessa todellisuudessa vielä, jossa nämä kivut ovat täällä vain hetken, ja sitten tulevat vasta ensi keväänä takaisin.
Näistä kivuista ajattelin huomenna mainita ensinnäkin hieroja-fysioterapeutilleni ja sitten tietenkin huomisessa neuvolassa! Ihanaa kun pääsen ensin oikein kunnolla hoidettavaksi ja sitten valittamaan hieman kivuista jne neuvolaan. Kaikesta löytyy tietenkin se mutta, ja tässä neuvolan tapauksessa varjopuolena on neuvola = punnitus, eli huomenna totuus selviää painonnoususta. Onneksi ei tarvitse vielä tänään sitä surra, sillä jotenkin kuvittelisin, että uutiset tulevat olemaan painon osalta katastrofaalisia...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti