Viikko tässä taas vierähtikin kun olo oli oikein mainio, mutta taas tänä aamuna minua muistutettiin oikein kunnolla siunatussa tilassa olemisesta. Onneksi pahoinvointi ei ole enää kokopäiväistä ja rajoittuu enimmäkseen vain aamuihin.
Pahoinvoinnin lisäksi muita raskausoireita ei juurikaan ole. Väsymystä on ilmassa kyllä vieläkin, mutta mitään aivan ilmiömäistä koomaa en ole vielä kokenut. Suurimpana ongelmana on kuitenkin selkä. Alle 160 senttisenä iso maha tulee joka tapauksessa olemaan ongelma, mutta kun pieneen kokoon yhdistetään vielä jo valmiiksi vaivainen selkä, on ongelmia luvassa vielä tavallista enemmän. Eilen kävin tutulla hierojalla, joka ei lupaillut kovin hyvää selän osalta. Hän sanoi selän lihasten olevan todella jumissa jo nyt. Selän notko on myös syvä jo nyt, joten senkin vuoksi ongelmia on luvassa. Ja kyllähän sen jo huomaa, muutamana yönä on jo nyt ollut hankala nukkua, joten en edes halua ajatella millaista selän kanssa tulee olemaan puolen vuoden päästä kun raskaus on lopuillaan. Hierojalla täytyy ainakin käydä ahkeraan ja toivoa parasta.
Tämä hierojan päivittely tietenkin nosti minulla pinnalle huolen töissä jaksamisesta. Tänään minun piti olla päivä Helsingissä sisäisissä palavereissa, mutta peruin sen. Selkäni ei vaan yksinkertaisesti jaksa yhteensä 14 tuntia matkustamista ja palaverissa istumista. Se ei ole enää mahdollista. Neuvolassakin varoiteltiin, että henkisesti voisin jo varautua siihen, että vuoden vaihteen jälkeen töissä käynti voi olla aika epäsäännöllistä, juuri tämän selkähistoriani takia siis. Jos niin käy, niin mitäänhän sille ei voi, mutta tuntuupa ikävältä jättää työnantaja pulaan.
(Sairas)lomailu ei oikein muutenkaan sovi minulle, kun en ole sitä kotona istuvaa tyyppiä sitten yhtään. Ja kun minulla olisi vaikka mitä juttuja ensi vuodellekin sovittuna. Tilasin jo netistä raskaustukivyön, josta toivon olevan apua ainakin tämän hetkiseen tilanteeseen. Toivottavasti se vain saapuisi mahdollisimman pian.
Selkäkivuista huolimatta mieli on positiivinen ja en millään malttaisi odottaa vajaan parin viikon päästä koittavaa nt-ultraa. Ihanaa päästä taas kurkkimaan pienen vointia.
Täällä kirjoittelee toinen selkävaivainen esikoisen odottaja ja tuore bloginpitäjä. Meillä laskettu aika on ilmeisesti joskus kesäkuun puolessa välissä.
VastaaPoistaKiva seurata toisen odottajan blogia. :)
Moi!
VastaaPoistaLöysin blogisi tänään ja lisäsin heti suosikkeihini. Olisiko mahdollista muuttaa blogisi asetuksia niin, että myös yhdistelmällä nimi/URL voisi kommentoida? Minulla on google-tili tällä nimimerkillä, jolla en kuitenkaan pidä aihetta liippaavaa blogia, joten olisi kiva päästä kommentoimaan aiheeseen liittyvän blogini kautta. :)
Ja Hehkulle samat terveiset, mikäli käyt täällä kommentteja lukemassa! :) Innostuin sinunkin blogistasi.
VastaaPoista(Harmi ettei samalle s-postille saa luotua useampia google-tilejä, niin poistuisi tämä kommentoimisongelma bloggerin blogeissa.)
Ehdottomasti muutan asetuksia, mikäli vain osaan... ; ) Katsotaan jospa muutokset purisivat.
VastaaPoista